Arki on oikeuksien paras mittari 

Viime viikolla vietettiin Lasten oikeuksien päivää. Meillä se ei tarkoittanut suuria ohjelmanumeroita, vaan ennen kaikkea pysähtymistä sen äärelle, miten lasten oikeudet näkyvät juuri meidän laitoksemme arjessa. Usein ne nimittäin toteutuvat rauhallisesti ja huomaamatta, tavallisissa hetkissä. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lasta koskevissa toimissa. Tämä periaate kulkee mukana monenlaisissa valinnoissa – esimerkiksi siinä, miten rakennamme päivän rytmiä, miten sovitamme yhteen yksittäisen nuoren tarpeet ja yhteisön toiminnan tai miten etenemme tilanteissa, joissa nuori tarvitsee enemmän tukea ja aikuisen rajoja. Nämä päätökset eivät aina ole suuria, mutta niillä on merkitystä.  

Toinen sopimuksen keskeisistä kohdista on se, että lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa meillä sitä, että nuorten mielipiteille varataan tilaa ja aikaa. Osallisuus ei ole vain kirjattu tavoite, vaan se toteutuu nuoren suunnitelmissa, arjen säännöistä keskusteltaessa ja ennen kaikkea niissä hetkissä, kun nuori kertoo omista toiveistaan tai huolistaan. Lapsen on myös saatava tietoa itseään koskevista asioista ikä- ja kehitystasoa vastaavalla tavalla, jotta hän voi aidosti osallistua päätöksentekoon.  

Lasten oikeuksien päivä muistutti meitä siitä, että oikeudet eivät toteudu vain silloin, kun niistä puhutaan – vaan silloin, kun ne näkyvät arjen käytännöissä. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että nuoret voivat luottaa siihen, että heitä kuunnellaan ja että heidän etunsa ohjaa toimintaamme. Oli sitten kyse mieliruokien laittamisesta kalenteriin, mieleisten joulukalentereiden hankkimisesta tai kotiintuloajoista, aikuiset huolehtivat lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kun arkea pysähtyy tarkastelemaan, lasten oikeudet näkyvät siellä: oikeus turvaan, perustarpeiden täyttämiseen, koulunkäyntiin ja niin edelleen.  

Lapsella on oikeus kasvamiseen ja kehittymiseen rauhassa. Lapsella on oikeus elämään. 

Jatkamme tätä työtä tavalliseen tapaan, pienin mutta merkityksellisin askelin. Ja ehkä juuri se on olennaista: lasten oikeudet elävät parhaiten arjessa, ei yhden päivän juhlassa. 

 Katriina